Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018 : Päätelmät ja suositukset jatkotoimenpiteiksi

Raportissa esitellään omais- ja perhehoidon tilasto- ja tutkimustietoa useasta eri näkökulmasta. Raporttiin sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tilaama selvitys omaishoidon tuesta annettuun lakiin, perhehoitolakiin ja sosiaalihuoltolakiin tehtyjen muutosten vaikutuksista ja lakien toimeenpanoon suunnatun valtionosuuden käytöstä kunnissa, artikkelit Kelan ja Kuntaliiton tekemistä selvityksistä, valtakunnallisia tilastotietoja ja järjestöjen toiminnan tarkastelua. Omais- ja perhehoidon kehitystä on arvioitu kootun tiedon pohjalta ja tehty päätelmiä ja suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Omaishoidon määrä on hieman lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti iäkkäillä. Maakuntien välillä on isoja eroja omaishoidon peittävyydessä. Omaishoitajat ovat useimmiten eläkeikäisiä ja naisia. Omaishoitajille on kunnissa lisätty valmennusta ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Joissakin maakunnissa on lisätty kiertäviä perhehoitajia mahdollistamaan omaishoitajien vapaiden pitämistä. Omaishoitajien vapaiden pitäminen on hieman lisääntynyt. Iäkkäiden perhehoitoa on lisätty etenkin I&O –kärkihankkeen kokeilumaakunnissa. Kunnille myönnetty valtionosuuden lisäys (95 milj. euroa) on lisännyt joidenkin kuntien tukea omais- ja perhehoitajille, osassa kuntia lisärahoituksen vaikutuksia ei pystytty arvioimaan

Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon uudistus 2016–2018 : Tuloksia ja toimintamalleja

Hallituksen kärkihanke, jossa kehitettiin ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistettiin kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) toteutettiin vuosina 2016 – 2018. I&O-kärkihankkeen isoina tavoitteina olivat ikäihmisten, perhehoitajien ja omais- ja perhehoidettavien yhdenvertaisuus, parempi palvelujen koordinaatio ja kustannusten kasvun hillitseminen. Ikäihmisten palvelukokonaisuudessa tavoitteena oli kehittää kotihoitoon uusia toimintamalleja ja kotona asumista tukevia palveluja. Toisena isona tavoitteena oli luoda ja juurruttaa asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalleja. Kaikenikäisten omaishoidon kokonaisuudessa tehtävänä oli juurruttaa hyväksi havaittuja ja toimivia omaishoidon malleja maakunnalliseksi kokonaisuudeksi mukaan lukien omais- ja perhehoidon keskukset. Tavoitteena oli vahvistaa ja lisätä kaiken ikäisten omaishoitoa ja erityisesti ikäihmisten perhehoitoa. I&O-kärkihankkeessa toteutettiin isot maakunnalliset kokeilut, joista kolme liittyi asiakas- ja palveluohjaukseen, kolme liittyi toimivan kotihoidon malliin ja yksi hanke omais- ja perhehoidon kehittämiseen. Asumisen ja palvelun yhdistämisestä oli yksi kolmen kunnan kokeiluhanke. Maakunnallinen ikäihmisten palvelukokonaisuus rakennettiin kaikkiin 18 maakuntaan ja valmisteluista vastasi kunkin maakunnan I&O muutosagentti, joita oli yhteensä 19. Kokeilujen perusteella maakunnissa käynnistyi yhteistyö sekä asiakasohjauksessa että koti- ja omaishoidossa. Kehitetyt teemat levisivät laajemmalle kuin vain maakunnallisissa kokeiluissa. Kokeiluista on myös saatavilla runsaasti kokemuksia ja malleja myös muihin maakuntiin ja alueille jaettavaksi ja vertaiskehittämisen pohjaksi. Maakunnissa luodut ikäihmisten palvelukokonaisuudet viitoittavat työtä ikäihmisten palvelukokonaisuuksien parissa vuosiksi eteenpäin

Medication of older people admitted to acute care -

Efst á síðunni er hægt að nálgast greinina í heild sinni með því að smella á hlekkinnIntroduction: The Inter RAI Minimal Data Set for Acute Care (MDS-AC) is a geriatric assessment tool designed for use in acute medicine care. We used data from a study on the MDS-AC to evaluate the medication use of 75+ year old patients (n=730) admitted to selected acute care hospitals in five Nordic countries. Associations of medication use with: Preadmission Activities of Daily Living (ADL), Instrumental Activities of Daily Living (IADL), Cognitive Performance Scale (CPS) , walking, memory, continence, falls, chronic pain, admission delirium, length of stay in hospital (LOS) and 12 months survival after discharge, were analyzed. Special focus was on polyphamacy, inappropriate medications, psychotropic medication use and cardiovascular medications. Results: Average number of drugs was 6.2(SD+/-3.7). Polypharmacy (five or more medications) was found among 66% of patients and 16% used inappropriate medications. Women used on average more medications than men, 6.6 vs 5.7 respectively (p < .05). Polypharmacy was associated with worse IADL function and pain (p<.001) and better cognitive function and less falls (p < .05). Inappropriate medications were associated to increased length of stay (p<.05). Psychotropic medications had the most pronounced association with worse function and outcomes in a variety of variables. Cardiovascular drugs were associated with better functional outcome. Conclusion: Polypharmacy, use of inappropriate medications and psychotropic medication use were prevalent in this study. Associations were found between these factors and negative functional outcomes. Individual tailoring of pharmacotherapy of acutely ill older patients with concomitant chronic illnesses combined with functional impairment is important

Asiakkaiden toimintakyky, työn organisointi ja henkilöstön hyvinvointi vanhusten pitkäaikaisessa laitoshoidossa

HoiToVa-hankkeen osaraportti, toteutettu Työsuojelurahaston ja Suomen Akatemian rahoituksell

Asiakaslähtöisyyden toteutuminen asiakas- ja palveluohjauksen eri vaiheissa

Suomessa asiakas- ja palveluohjaus toimintatapana on yleistymässä palveluiden järjestämisessä iäkkäille asiakkaille. Tässä artikkelissa tarkastellaan asiakaslähtöisyyden toteutumista iäkkäiden asiakas- ja palveluohjauksessa sekä tekijöitä, jotka edistävät asiakaslähtöisyyden toteutumista asiakasohjaajien näkökulmasta. Aineisto kerättiin kahden maakunnan asiakasohjaajille (n=45, 60 %) suunnatulla kyselyllä. Strukturoitujen kysymysten lisäksi lomake sisälsi avoimia kysymyksiä. Aineistoa tarkasteltiin keskiarvojen ja tunnuslukujen avulla sekä avoimet vastaukset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan asiakaslähtöisyys toteutui asiakkaan osallistumisena palvelutarpeen arviointiin ja palvelujen suunnitteluun. Asiakaslähtöisyyttä edistäviä tekijöitä olivat esimerkiksi yhteydenoton helppous asiakasohjaukseen ja asiakkaan kotona tehty palvelutarpeen arviointi. Samaa asiakkaan aktiivista roolia ei selkeästi näkynyt palvelukokonaisuuksien koordinoinnissa ja seurannassa. Taloudellisessa resurssoinnissa korostui palvelujen myöntämisperusteet, joiden noudattamisessa asiakasohjaajat kokivat ristiriitaa asiakkaiden kohdalla, joiden selkeä palvelutarve ei näkynyt palvelutarpeen arvioinnin tuloksissa. Tutkimus tuotti käytäntöön soveltavaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää asiakasohjaajien toteuttamaa asiakas- ja palveluohjausta